Työ 5
Parityö:
Kävimme ennen parityötä läpi kuvanveistosta eli plastisesta sommittelusta. Esim. sanastoa, patsas eli vapaana seisova veistos, reliefi eli korkokuvaveistos yms.
Minulle uusi asia myöskin oli plastisuus eli siinä pyritään herättämään tilan elämys ja veistoksessa jossa on plastisuutta on liike tärkeä. Myöskin veistokseen kuuluu tyhjyys yhtä paljon kuin muoto ja massa.
Parityössa saimme valita vastakohtaiset sanaparit ja sillä tehdä veistos pari savesta. Sanapariksemme tuli ehjä ja rikkinäinen. Lisäksi meidän piti tehdä veistoksesta abstrakti tai puoliabstrakti, myöskin meidän piti muistaa negatiivinen tila esim. jokin aukko yms. Ja lopuksi maalaisimme veistoksen.
sunnuntai 1. huhtikuuta 2012
Työ 4
Kuvan analysointi, kuvana Ferdinand von Wrightin Näköala Haminanlahdelta 1853:
1. Kuvan tunnelma on hyvin rauhallinen ja kiireetön. Pidän kuvasta, koska siitä jää rauhallinen ja kiireetön vaikutelma. Lisäksi olen aina tykännyt maisemakuvista, joten tämäkin miellyttää silmää.
2. Näen kuvassa kauniin vaaramaiseman, jossa aurinko o laskemassa (horisontti on keltainen). Kuvassa on myös vesistöä ja teoksen etualalla on lampaita. Kuva esittää siis suomalaista maisemaa.
3. Kuva tuo mieleeni mummolani, jossa on paljon vaaroja. Lisäksi mieleeni tulee eräs kesäilta kun olimme katsomassa eräällä näköalatornilla maisemia lähellä mummolaani. Kuvasta juuri tulee semmoinen stressitön olo, joka rentouttaa näin ennen koeviikkoa. Symboliikka kuvassa voisi olla semmoinen isänmaallisuus, nimittäin teoksen ohella sanotaan, että Suomen luontoa ei pidetty kanuniina ennen tätä maalausta.
4. Teos on maalattu kankaalle öljyväreillä.
5. Värit: ovat luonnonläheisiä, siinä on paljon vihertäviä ja rusehtavia sävyjä. Lisäksi taivaasta löytyy keltaista.
Muodot: Ei ole paljoa kulmikkaita muotoja vaan luonnollisia pyöreitä/kaarevia muotoja.
Valo ja varjot: Kuva on valoisa ja varjojakin löytyy esim. veteen heiastuu vaara. Puussa lisäksi on käytetty varjostusta.
Liike: on aika vähän, mutta jos katsoo tarkasti niin kuvasta voi huomata oikeasta alareunasta lampaan, joka syö lehtiä, joten siinä näkyy hieman liikettä. Myöskin teoksen keskiosassa näkyy pieni talo, jonka savupiipusta tulee savua joten siinä sitä liikettä voisi kuvitella.
Tila: on hyvin avoin ja laaja.
Sommittelu: teoksen alaosassa on kalliota, jossa on lampaita. Takaosassa näkyy vaara- ja vesitömaisemaa. Lisäksi teksesta löytyy puita.
Rakenne: Etualasta löytyy paljon ja etuala on tehty yksityiskohtaisemmin, kuin takaosa. Tämä rakennelma tekee teoksesta tasapainoisen.
Tasapaino: Mielestäni teos on tasapainoinen.
Vaikutelma: kun kuva on laaja ja kaunis niin sen vaikutelmaksi edelleen sanoisin sen rauhallisuuden ja stressittömyyden.
Rytmi: ei ole toistoa vaan enemmänkin vastakohtaisuuksia ja korostusta. Esim. vaara ja vesistö, sekä taivas korostuu.
6. Jos kuvaa katsotaan museossa se varmasti herättää mielenkiíntoa ym. Televisiossa se ei välttämättä niinkään herätä välttämättä mielenkiintoa sen syvällisemmin kuin ehkä museossa teos herättäisi. Kirjassa varmasti ainakin itse katsoisin kuvan áika tarkasti jne.
7. Kuvan on tehnyt suomalainen Ferdinand von Wright (1822-1906)
8. Teos on tehnyt 1853, se on tehty Haminanlahdessa. Silloin kun kuva tehtiin Suomen luontoa pidettiin rumana, ennen tätä kyseistä maalausta. Teos on myöskin tekijältä hyvin tyypillinen, nimittäin hänen tyylinsä oli kuvata korkeilta paikoilta nähtyjä laajoaja sisävesimaisemia ja tämä teos myös on tyypillistä tyyliä Ferdinand von Wrightilta.
Lähde:http://wright.taidemuseo.kuopio.fi/maisemamaalaukset/index.html
Kuvan analysointi, kuvana Ferdinand von Wrightin Näköala Haminanlahdelta 1853:
1. Kuvan tunnelma on hyvin rauhallinen ja kiireetön. Pidän kuvasta, koska siitä jää rauhallinen ja kiireetön vaikutelma. Lisäksi olen aina tykännyt maisemakuvista, joten tämäkin miellyttää silmää.
2. Näen kuvassa kauniin vaaramaiseman, jossa aurinko o laskemassa (horisontti on keltainen). Kuvassa on myös vesistöä ja teoksen etualalla on lampaita. Kuva esittää siis suomalaista maisemaa.
3. Kuva tuo mieleeni mummolani, jossa on paljon vaaroja. Lisäksi mieleeni tulee eräs kesäilta kun olimme katsomassa eräällä näköalatornilla maisemia lähellä mummolaani. Kuvasta juuri tulee semmoinen stressitön olo, joka rentouttaa näin ennen koeviikkoa. Symboliikka kuvassa voisi olla semmoinen isänmaallisuus, nimittäin teoksen ohella sanotaan, että Suomen luontoa ei pidetty kanuniina ennen tätä maalausta.
4. Teos on maalattu kankaalle öljyväreillä.
5. Värit: ovat luonnonläheisiä, siinä on paljon vihertäviä ja rusehtavia sävyjä. Lisäksi taivaasta löytyy keltaista.
Muodot: Ei ole paljoa kulmikkaita muotoja vaan luonnollisia pyöreitä/kaarevia muotoja.
Valo ja varjot: Kuva on valoisa ja varjojakin löytyy esim. veteen heiastuu vaara. Puussa lisäksi on käytetty varjostusta.
Liike: on aika vähän, mutta jos katsoo tarkasti niin kuvasta voi huomata oikeasta alareunasta lampaan, joka syö lehtiä, joten siinä näkyy hieman liikettä. Myöskin teoksen keskiosassa näkyy pieni talo, jonka savupiipusta tulee savua joten siinä sitä liikettä voisi kuvitella.
Tila: on hyvin avoin ja laaja.
Sommittelu: teoksen alaosassa on kalliota, jossa on lampaita. Takaosassa näkyy vaara- ja vesitömaisemaa. Lisäksi teksesta löytyy puita.
Rakenne: Etualasta löytyy paljon ja etuala on tehty yksityiskohtaisemmin, kuin takaosa. Tämä rakennelma tekee teoksesta tasapainoisen.
Tasapaino: Mielestäni teos on tasapainoinen.
Vaikutelma: kun kuva on laaja ja kaunis niin sen vaikutelmaksi edelleen sanoisin sen rauhallisuuden ja stressittömyyden.
Rytmi: ei ole toistoa vaan enemmänkin vastakohtaisuuksia ja korostusta. Esim. vaara ja vesistö, sekä taivas korostuu.
6. Jos kuvaa katsotaan museossa se varmasti herättää mielenkiíntoa ym. Televisiossa se ei välttämättä niinkään herätä välttämättä mielenkiintoa sen syvällisemmin kuin ehkä museossa teos herättäisi. Kirjassa varmasti ainakin itse katsoisin kuvan áika tarkasti jne.
7. Kuvan on tehnyt suomalainen Ferdinand von Wright (1822-1906)
8. Teos on tehnyt 1853, se on tehty Haminanlahdessa. Silloin kun kuva tehtiin Suomen luontoa pidettiin rumana, ennen tätä kyseistä maalausta. Teos on myöskin tekijältä hyvin tyypillinen, nimittäin hänen tyylinsä oli kuvata korkeilta paikoilta nähtyjä laajoaja sisävesimaisemia ja tämä teos myös on tyypillistä tyyliä Ferdinand von Wrightilta.
Lähde:http://wright.taidemuseo.kuopio.fi/maisemamaalaukset/index.html
Työ 3
Tehtävänämme oli valita kuva, jonka liittäisimme amaan maalaukseen. (Otsikko: "Taidekuva taidekuvan sisällä")
Ennen tehtävänantoa kävimme läpi sommittelua eli taidekuvan kokonaisrakennetta (miten muodot ovat teoksessa ryhmitelty). Kävimme läpi sommittelun perustyyppejän kuten esim. horisontaalinen-, vertikaalinen- ja diakonaalinen sommittelu.
Tehtävänämme oli myös soveltaa opittua tietoa eli meidän piti valita yksi sommittelun perustyypeistä. Aluksi en keksinyt yhtään mitään, sitten huomasin idean ja aloin sitä toteuttaa. Valitsin kuvan jossa oli ns. puisen ukon ylävartalo ja valitsin horisontaalisen sommittelun käytettäväkseni. Maalasin kuvaa ja käytin myös kuivapastellivärejä varjostukseen. Opin paljonkin, nimittäin teoria oli aikalailla uutta minulle ja oli ihanaa maalata pitkästä aikaa.
Työstä olisi ehkä voinut tulla parempikin, mutta kuitenkin olin ihan tyytyväinen lopputulokseen, koska sain teokseen näkyviin semmoisen "selvän" tarinan. Olisin silti halunnut, että työ olisi vielä enemmän sulautunut maalaukseen. Mutta kuitenkin työn teko oli mukavaa.
Tältä työ näyttää valmiina:
Tehtävänämme oli valita kuva, jonka liittäisimme amaan maalaukseen. (Otsikko: "Taidekuva taidekuvan sisällä")
Ennen tehtävänantoa kävimme läpi sommittelua eli taidekuvan kokonaisrakennetta (miten muodot ovat teoksessa ryhmitelty). Kävimme läpi sommittelun perustyyppejän kuten esim. horisontaalinen-, vertikaalinen- ja diakonaalinen sommittelu.
Tehtävänämme oli myös soveltaa opittua tietoa eli meidän piti valita yksi sommittelun perustyypeistä. Aluksi en keksinyt yhtään mitään, sitten huomasin idean ja aloin sitä toteuttaa. Valitsin kuvan jossa oli ns. puisen ukon ylävartalo ja valitsin horisontaalisen sommittelun käytettäväkseni. Maalasin kuvaa ja käytin myös kuivapastellivärejä varjostukseen. Opin paljonkin, nimittäin teoria oli aikalailla uutta minulle ja oli ihanaa maalata pitkästä aikaa.
Työstä olisi ehkä voinut tulla parempikin, mutta kuitenkin olin ihan tyytyväinen lopputulokseen, koska sain teokseen näkyviin semmoisen "selvän" tarinan. Olisin silti halunnut, että työ olisi vielä enemmän sulautunut maalaukseen. Mutta kuitenkin työn teko oli mukavaa.
Tältä työ näyttää valmiina:
Työ 2
Tehtävänämme oli suunnitella puupalikoista veistos otsikolla "Rytmi". Kyseisessä veistoksessa pitit tulla esille vapaata rytmiä eli satunnaisesti laitettua, sekä sidottua rytmiä eli järjestelmällisesti asetettua. Teoria osuus oli kiva ja varsinkin se jäi hyvin mieleen.
Kun aloitin tekemään työtä se ei aluksi oikein onnistunut. Kesti vähän aikaa, että sain idean siihen, että mitä oikein tekisin. Loppujen lopuksi aloin vain liittämään palikoita yhteen ja yritin vain saadaa veistoksesta tehtävänannon mukaisen. Kuitenkin sain tehtyä veistoksen ja olen lopputulokseen tyytyväinen. Se oli kyllä mukavaa, kun alussa ei onnistunut, mutta lopussa työ olikin semmoinen mistä itse jopa pidin.
Tältä työ näyttää valmiina:
Tehtävänämme oli suunnitella puupalikoista veistos otsikolla "Rytmi". Kyseisessä veistoksessa pitit tulla esille vapaata rytmiä eli satunnaisesti laitettua, sekä sidottua rytmiä eli järjestelmällisesti asetettua. Teoria osuus oli kiva ja varsinkin se jäi hyvin mieleen.
Kun aloitin tekemään työtä se ei aluksi oikein onnistunut. Kesti vähän aikaa, että sain idean siihen, että mitä oikein tekisin. Loppujen lopuksi aloin vain liittämään palikoita yhteen ja yritin vain saadaa veistoksesta tehtävänannon mukaisen. Kuitenkin sain tehtyä veistoksen ja olen lopputulokseen tyytyväinen. Se oli kyllä mukavaa, kun alussa ei onnistunut, mutta lopussa työ olikin semmoinen mistä itse jopa pidin.
Tältä työ näyttää valmiina:
Työ 1
Aloitimme töiden teon heti ensimmäisellä tunnilla. Ensin kävimme teoriaa väriopista. Kertasimme päävärit: sininen, keltainen ja punainen ja vlivärit: oranssi, violetti ja vihreä.
Minulle uusia asioita olivat värien nimet esim. kylmänpunainen on karmiini ja sitä saadaan punaisesta ja sinisestä. Se oli mielenkiintoista ja uutta teitoa minulle.
Kävimme myös läpi väriharmonioista kuten lähiväriharmonia, yksiväriharmonia ja valööriharmonia. Sitten aloitimme ensimmäisen työn teon. Meidän piti tehdä omasta nimestä ornamentti paperiin ja saimme itse valita miten väritämme ja millä väriharmoniaa haluamme käyttää.
Se oli mukavaa ja varsinkin kun hyödynnettiin uutta, juuri opittua tietoa. Myöskin se oli mukavaa, että kun aloimme soveltaa tietoa niin sen muistaakin paremmin. Lisäksi työn tekeminen oli mukavaa. Kun sain työn valmiiksi oli melko tyytyväinen siihen. Aluksi ajattelin, että mitähän siitä minun työstäni tullee, mutta loppujen lopuksiksi se oli itseasiassa aika kiva.
Tältä työ näyttää valmmiina:
Aloitimme töiden teon heti ensimmäisellä tunnilla. Ensin kävimme teoriaa väriopista. Kertasimme päävärit: sininen, keltainen ja punainen ja vlivärit: oranssi, violetti ja vihreä.
Minulle uusia asioita olivat värien nimet esim. kylmänpunainen on karmiini ja sitä saadaan punaisesta ja sinisestä. Se oli mielenkiintoista ja uutta teitoa minulle.
Kävimme myös läpi väriharmonioista kuten lähiväriharmonia, yksiväriharmonia ja valööriharmonia. Sitten aloitimme ensimmäisen työn teon. Meidän piti tehdä omasta nimestä ornamentti paperiin ja saimme itse valita miten väritämme ja millä väriharmoniaa haluamme käyttää.
Se oli mukavaa ja varsinkin kun hyödynnettiin uutta, juuri opittua tietoa. Myöskin se oli mukavaa, että kun aloimme soveltaa tietoa niin sen muistaakin paremmin. Lisäksi työn tekeminen oli mukavaa. Kun sain työn valmiiksi oli melko tyytyväinen siihen. Aluksi ajattelin, että mitähän siitä minun työstäni tullee, mutta loppujen lopuksiksi se oli itseasiassa aika kiva.
Tältä työ näyttää valmmiina:
Tilaa:
Kommentit (Atom)